Työpaikkojen turvaamisen aika on nyt

Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa ja Suomenmaan verkkosivustolla 19.1. sekä Forssan Lehdessä 23.1.

Äänestäjät ratkaisevat eduskuntavaaleissa, mitkä puolueet ovat neuvottelemassa seuraavan vaalikauden hallitusohjelmasta. Hallitusohjelman on perustuttava tasapainoisesti julkisen talouden ja kansantalouden kestokykyyn sekä kansalaisten tilanteeseen. Julkisen velan määrä ja velkakustannukset ovat raskas osa tätä kokonaisuutta.

Suomi voi selvitä talouden epätasapainosta työllisyyden vakauden kautta. Lähtökohta on, että suomalaiset tienaavat elantonsa sekä huolehtivat itsestään ja läheisistään tekemällä töitä.

Työllisyys Suomessa juuri nyt on kohtuullisen hyvä, yli seitsemänkymmenen prosentin tasolla. -Työttöminä on silti noin 164 000 henkilöä.  

Vaikka työllisyystilanne näyttää juuri tällä hetkellä suhteellisen hyvältä, voi tilanne lähitulevaisuudessa muuttua. Riskienhallinnan näkökulmasta ja eduskuntavaaleja kohti mentäessä on tärkeää keskustella työpaikkojen turvaamisen keinoista. Viisas varautuu.

Kokeneet tietävät, että työllisyysasteeseen osana talouden isoa kuvaa sisältyy viivettä. Ymmärtämällä sen, ja seuraamalla eri signaaleja pystytään parempaan ennakointiin.

Teollisuuden uudet tilaukset valitettavasti vähenivät loppuvuodesta. Yrityksissä on siten työtä jatkossa aikaisempaa vähemmän. Tilauskannan laskeminen on koskenut kaikkia teollisuuden aloja. TE-toimistoissa lomautusilmoitusten määrän kasvaminen näkyy jo. Konkurssihakemuksia on tehty hieman edellisvuotta enemmän.

Julkisia hankintoja ja investointeja on lykätty tai niiden lykkäämistä suunnitellaan. Yrityksillä, jotka toteuttavat esimerkiksi kuntien ja valtion infrastruktuurihankkeita on siten työtä aikaisempaa vähemmän.

Kannustan julkisen sektorin päätöksentekijöitä huomioimaan hankinta- ja investointipäätösten työllisyysvaikutukset. Kustannusten nousun takia tilausten jäihin laittaminen on ymmärrettävää. Kokonaisuuksien kannalta tilausten tekeminen voi sittenkin olla perustellumpaa, jos sillä turvataan samalla työpaikkoja ja veropohjaa.

Vakavaraisten ja voittoja tekevien yritysten ja osuuskuntien odotan pitävän henkilöstöstään kiinni. Tämä koskee myös osa-aikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä.

Valtion on valmistauduttava etsimään tukikeinoja pk-yrityksille mahdollisen kurimuksen ohi, jotta konkursseilta vältytään ja työpaikat säilytetään.

Työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa olisi tärkeää pitää kansantalouden kokonaiskuva ja työttömyysuhan alla olevat ihmiset ajatuksissa tiiviisti mukana. Luottamuksen rakentaminen kohti vastavuoroisuutta parempien aikojen varalle voisi olla yksi väylä.

Niin kaukana kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaisikin olevan juuri Suomen työllisyystilanteesta, on se tässäkin kurjuuden lähde. Aivan kuten sota on syy energian kallistumiseen.

Horisontissa siintävät paremmat ajat. Vaikka joutuisimme talouden taantumaan, ennusteissa on sen taittuminen loppuvuodesta. Silti, viisas varautuu. Työllisyysasteessa viive toimii myös toiseen suuntaan, eli se paranee vasta hiukan jälkijunassa.

Työpaikkojen turvaaminen on yhteinen tärkeä tehtävämme juuri nyt ja tulevaisuudessa.

Kristiina Ruuskanen
Lastensuojelun projektipäällikkö
Kansanedustajaehdokas (Kesk.),
Hämeenlinna