Vakaasti parempaan - Hyvä riittää
Silloinkin kun suojelee heikompia muiden ihmisen pahimpien puolten tultua esiin, on pidettävä kiinni toivosta, inhimillisyydestä ja kunniallisuudesta. - Sama pätee maailmanpolitiikkaan!
Suomalaisten yritysten on menestyttävä ja kilpailukyvyn edellytysten on oltava kunnossa. Ei itseisarvona vaan ihmisiä varten. Vastuullisuus, elinympäristön kunnioittaminen sekä kestävän kulutuksen edistäminen on tärkeää.
Itseisarvona sinun, minun, meidän, Suomen ei tarvitse olla maailman parhaita tässä ja tuossa ihan koko ajan. Hyvä riittää. Usein hyvästä syntyy parasta.
Innostuneena tärkeistä vaikuttamisen tavoitteista ja ihmisten osoittamasta luottamuksesta myös eduskuntavaaleissa, jatkan toimintaani luottamustehtävissä. Kiitän läheisiäni mahdollisuudesta käyttää aikaa vaikuttamiseen.
Kiitos sinulle sivustollani vierailija kiinnostuksestasi. Alta löydät elämänpolkuni kuvailua.
Kristiina Ruuskanen
Kristiina tutuksi
- Tähän on tultu!
Muutimme perheen kanssa Helsingistä Iittalaan keväällä 2018. Löysimme Iittalasta viehättävän maalaistalon pihapiireineen.
Pian huomasimme Iittalan pitäjän ja Hämeenlinnan kaupungin olevan kaikin puolin mainiota seutua. Peruspalvelut joita tarvitsemme löytyvät nykyään kerralla lähempää kuin koskaan asuessani Helsingin keskustassa. Työssäkäyntialue on laaja ja täynnä mahdollisuuksia. Tuon näitä myönteisiä asioita esiin tarkoituksella. - Maaseutualueella on hyvä asua!
Tämä kokemus on ollut ilo tarjota muillekin. Pidimme perheen kanssa pienimuotoista airbnb-majoitusta pihapiirimme pikkutalossa. Maailma on ollut meillä kylässä ja lapset ovat saaneet samalla kasvaa yrittämisen asenteeseen.
Olen kotoisin Helsingistä, jossa kävin samaa koulua kuin aikoinaan isoäitini. Juureni ovat myös Etelä-Savossa, josta isäni on kotoisin. Merellisen pääkaupunkiseudun lisäksi Mikkeli ja Saimaa ovat olleet nuoruuteni maisemia. Olen kasvanut pienituloisessa yksinhuoltajaperheessä.
Nykyään saan nauttia Hämeen maisemista sekä Vanajavedestä ja Äimäjärvestä. Uin paljon, talvellakin jonkin verran. - Vesistöjen kautta on luontevaa kuvata elämäni polkua. Vesi on minulle elementtinä läheinen. Maaliskuun lapsena olen horoskoopiltani Kalat.
Kotona ja maailmalla
Minäkin olen käynyt maailmalla kylässä. Lukion jälkeen lähdin kaverini kanssa Ranskaan. Ymmärrän kokemusta, joka vierasta kieltä käyttävälle tulee kun ei pysty ilmaisemaan itseään ja omaan ajatteluaan. Sitä tuntee itsensä tyhmäksi ja turhautuu. Vertaisten kanssa on silloin helpompi olla, ja meilläkin oli hyvin kansainvälinen kaveripiiri.
Kokemuksiini ja myös monen muuan havaintoihin perustuen olen sitä mieltä, että suomalaisten on opetettava maahanmuuttajille nykyistä enemmän ja paremmin virallisia kieliämme! Jokaiselta Suomessa asuvalta myös pitää kohtuullisessa ajassa alkaa odottamaan kotimaisten kielten käyttöä. Tämä velvoite tuntuu olevan paremmin hyväksytty maahanmuuttajien kuin kantaväestön parissa. Työelämä on monilla kansainvälinen ja englantia puhutaan, mutta yhteiskunta ja palvelut toimivat kotimaisilla kielillä.
Ranskassa asuin myöhemmin myös toiseen otteeseen, osana yliopisto-opintojani. Opinnot aloitin Jyväskylän yliopistossa vuonna 2003. Sitä ennen suoritin vuoden kestävän valtio-opin koulutusohjelman HEO-opistossa. Työskentelin samalla kosmetiikkamyyjänä. Aikaisemmat työpaikkani olivat olleet hampurilaisravintola lukion ohessa ja torimyyjä Kauppatorilla 15-vuotiaasta alkaen.
Sosiaalityö yliopisto-opintojen pääaineena tuntui omalta jutulta. Opiskeluaikaani ei värittänyt opiskelijapolitiikka vaan akavalainen ammattijärjestötoiminta Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön opiskelijayhdistyksessä (TaSo ry), myös järjestön puheenjohtajana. Löysin itseni myöhemmin myös Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian hallituksesta.
Yläasteella oppilaskunnassa käynnistynyt vaikuttamisen halu ei kai päässyt ammattijärjestötoiminnassa täysiin mittasuhteisiinsa. Aloin tutustumaan puolueiden ohjelmiin.
Kristiina - Aina vaikuttamassa rakenteisiin!
Voiko arvopohja ja aate olla kiinni siitä missä asuu? Minun mielestäni ei pelkästään. Puolueiden periaateohjelmien sisältöjen perusteella Keskusta oli sopivin vaihtoehto.
Sosiaalityön kautta olen nähnyt, että ihminen on onnellinen saadessaan omilla valinnoilla, omalla työllä ja toiminnalla huolehtia itsestään ja läheisistään. Keskusta edustaa minulle ihmisläheistä toimeliaisuutta ja yrittäjyyttä. Samalla ymmärrämme, että elämän lähtökohdat ja mahdollisuudet eivät ole kaikille samat, mutta ihmisarvo ja osallisuus tasavallassa ovat jakamattomia.
- Yksinhuoltajaisän kasvattamana tyttönä hyvinvointivaltion perustehtävien suojeleminen on minulle luonnollista. Samalla ymmärrän, että hyvinvointivaltio on mahdollista terveen julkisen talouden perustalla.
Olen toiminut Keskustan, Keskustanuorten ja Keskustanaisten järjestöissä monissa luottamustehtävissä, ja olen saanut olla ehdokkaana useissa vaaleissa. Minut pyydettiin töihin Suomen Keskustanaisten toimistolle ja astuin myös Keskustanaisten pääsihteerin saappaisiin. Sosiaalityön osaamista ylläpidin keikkatyöllä Helsingin sosiaalipäivystyksessä.
Työ puoluetoimistolla Keskustanaisilla sekä Kerttu-verkoston perustaminen yhdessä valovoimaisten nuorten naisten kanssa ja elämäntavaksikin muuttunut puoluetoiminta oli tärkeä jakso elämässäni. Ei vähiten sen vuoksi, että puoluetyössä tapasin aviomieheni ja saimme kaksi lasta. Arjessamme ovat olleet läsnä tasavallan ja yhteiskunnan asiat - silloinkin kun emme olleet tekemissä poliittisen työn kanssa. Vaikka avioliitto onkin päättynyt, olen kiitollinen ystävyydestä ja kumppanuudesta ihanien lasten vanhempina. Lapsemme saattaisivat edelleen kuvailla, että heidän kahden kodin perheessään asuu kaksi poliittista eläintä ja kaksi kissaa. Pahemminkin voisi olla.
Lasten, nuorten ja ikäihmisten parhaaksi on kaikille hyväksi
Eniten olen oppinut omilta lapsiltani. Nautin mahdollisuudesta elää perhearkea. Tavallista se ei kai ole ollut: Nuorimmaisen kanssa olin jopa työkaverina kun hoitovapaan aikana perustin lastenhoitoyrityksen. Tarjosimme lasten puistohoitoa eli perinteistä puistotätitoimintaa. Meillä oli myös mielenkiintoinen lastenhoitopalvelun kokemus yhteisöllisessä työtilassa. Tämä perhekeskeinen elämänvaihe antoi mahdollisuuden olla läsnä iäkkäille sukulaisilleni. Olen nähnyt vanhustenpalveluja asiakasnäkökulmasta ja toiminut myös sukulaiseni edunvalvojana.
Omalla sosiaalityön urallani kansainvälinen ihmisoikeussopimus Lapsen oikeuksista on ollut ankkurini. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on vahva velvollisuus puuttua perheen yksityisyyteen lapsenoikeusperusteisesti. Lastensuojelussa sosionomit ja perhetyöntekijät ovat korvaamattomia työpareja ja rautaisia ammattilaisia, joilta olen myös oppinut paljon.
Työkokemukset Valvirassa lastensuojelun valvonnan ohjaustehtävissä ja ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan selvityshenkilön työssä sekä lastensuojelun monialaisen kehittämisen projektijohtaminen ovat minulle tärkeitä merkkipaaluja. Kaikkein tärkeintä, samalla vaikeinta ja palkitsevinta, on ollut työskennellä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä kanssa.
Kukaan ei ole syntynyt tähän maailmaan ollakseen paha tai tehdäkseen tahallaan virheitä. Jokaisella on oma tarinansa. Jokaisella on omat keinonsa selviytyä. Keinoista osa on hyviä ja osa haitallisia. Pahaa pitää rajoittaa ja jokaista voi auttaa. Aina ei onnistu. Silti pitää uskoa, että seuraavalla kerralla onnistuu.
